nykypäivän Suomessa ja nyt kun keskustellaan taas subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta,mutta että lapsiperhe arki ei ole automaattisesti rankkaa. Otan aiheen esille taas, on oltava toinenkin tapa kuin negaation kautta.
Ja uskallanpas sanoa vielä että meillä ei syödä eineksiä,käytän kestovaippoja ja jaksan joka ikinen päivä meikata ja pukea itseni ns.nätiksi. Ja yksi lapsistamme on ihan pieni vauva joka ei nuku vielä kokonaisia öitä. Ja silti mielestäni minulla ei ole rankkaa vaan minulla on arkeni viisihenkisessä perheessä.
Ehkä se on enemmänkin tapa valittaa, onko? Kun eihän se nyt oikeasti voi olla niin kamalaa että lapset täytyy talvella pukea muutamaan kerrokseen vaatetta, monta kertaa päivässä.Kun he käyvät vessassa täytyy pyllyt pyyhkiä,joka kerta.
Jos kahvit jäähtyy keitä uudet, jos yöllä valvotaan kato vaikka samalla netflixista joku sarja ( Suits on esimerkiksi hyvä;), jos aamulla on aina kiire herää vähän aiemmin, jos illalla on aina kiire aloita iltatoimet vähän aiemmin.....
Mulla oli yllättävän moni asia mikä otti päähän niin ihan siitä kiinni etten ollut katsonut sinne peiliin tarpeeksi, nyt kun olen on arki ihan ääneen sanottuna ihanaa!
And I even throw in the fact that we make food from scratch,I dress up nicely every day and I have a baby who does not sleep through the nights and still I find this great.
The biggest factor in my life is my attitude, which is positive. I have stared in to the mirror to see my flaws and worked my way out.
But c'mon if your coffee cools before you get a change to drink it, make a new one,how hard can it be;)
It is your attitude that counts, in everything and always.
Ihana positiivinen kirjoitus ja olen aivan samaa mieltä; positiivisella asenteella pötkii paljon pidemmälle kuin negatiivisella. Minäkin nautin lapsiperhearjesta, enkä koe sen olevan erityisen rankkaa, kuten sanoit tärkeää on asenne! :)
VastaaPoistaKiitos=)Se on oikestaan aika hurjaa miten positiivisen asenteen kokonaisvaltaisen omaksumisen jälkeen huomaa miten paljon turhanpäiväistä kitinää sitä ympärillään kuulee, ja ennen kitisi itsekin=)
PoistaOlen kyllä ihan samaa mieltä, ettei lapsiperhe-elämän tarvitse olla rankkaa. Onhan meillä aika haipakkaa tämä töiden ja perheen yhteensovittaminen, mutta olen silti sitä mieltä että tämän on ihan parasta aikaa elämässä. Työkaveri juuri äsken kauhisteli, kun kuuli että teen joka päivä alusta asti ruokaa perheelle ja vierastarjoilut leivon aina itse viimeisen päälle. Asennekysymys. Nautin siitä, kun töiden jälkeen pääsen lasten kanssa luistelemaan tai kokkaamme yhdessä. Meillä on lapset jo vähän isompia ja omatoimisempia kuin teillä, mutta kaipaavat paljon läsnäoloa. Ihanaa, että kaipaavat. Sehän on perheessä parasta!
VastaaPoistaJuu onhan tämä ihan täysi työ,mutta enemmän se on kiinni asenteesta millä tätä arkea pyörittää. Juu meilläkin aina leivotaan itse kaikki tarjottavat,en koe sitä raskaana vaan nimenomaan haluan tehdä niin.
VastaaPoistaEnemmänkin saisin touhuta lasten kanssa, mutta pienten kanssa,varsinkin vauvan kanssa menee vielä paljon aikaa ns.huoltohommiin=)